24. lokakuuta 2015

Vuoden 2016 ensimmäiset itäjät




Lautalle laitoin itämään 13.10. muutaman Pubenses suvun edustajan ja nyt 24.10.on sirkkalehdet terhakkaana kurottamassa valoon. Yhden idätyskippoon lentäneen kirvan niittasin kypärästään pois kurkottavan alun varrelta. Aji Citolta saadut Rocotot Limasta itivät 5/5 niin eipä hullumpi alku tuolle lajikkeelle. Rocoto Red Peruvian ei jäänyt yhtään vähemmälle. Rocoto Guatemala Orange on heikommalla hapella, Fataliin kaupanpäällisiä keväältä. Myönnettäköön toki että pussi oli joutunut pahasti postin lajittelijakoneen runtelemaksi. Murusta oli tullut mutta menköön tuossa lautalla jos kasveja tulisi.

Toiset tekee stokki liuoksia, itse tein multasekoituksen valmiiksi. ainesosina 50l Puutarhamultaa kun Vantaan Hong Kong tarjosi tyhjää paikkaa puutarhaturpeelle. Sekaan sotkin noin 10l leikkihiekkaa ja noin 10l perliittiä. Astia mihin tein tuon valmiin kasvualustan on kannellinen niin ei pitäisi lisää öttiäisiä tuohon multaan päätyä. Kuvassa olevat haalarit olivat mukana touhussa. Oikealla kuvissa muutamat Rocoto mitkä upotin jo sirkkojaan myöten multaan.




C. galapagoenset menneet itämään jo 6.9. mutta tänään 24.10. laitoin multasekoitukseen jatkamaan itämistään villakuutioista. Vinkkiä sain näiden itämisen helpottamiseen että 18-28 olisi osava vaihteluväli päivän ja yön välille. Lisäksi villit vain tykkäävät muiden kokemuksien mukaan enemmän maa-aineksesta.



Loppuun vielä keventämään Quintisho mistä nyljin hieman latvustoa että kypsyttäisi marjansa nopeammin. Hyvin on vielä pärjännyt lasikulmassa vaikka muutamat pakkaset olikin yöllä ollut.




EDIT: Kovinkaan kauan ei kestä kun mennään pitkällä 6.11. oleva tilanne itäneiden kohdalla.



23. lokakuuta 2015

Piquillo Pepper (Annuum)


Tämä oman kasvatuskauden selviytyjä on kyllä aikamoinen sisupussi kasvina. On punkit, etanat ja raekuuro yrittäneet mutta ei ole kuukahtanut. Oikealla näkyy autotallissa kypsymässä olevat podit ja vasemmalla olevasta kuvasta näkee hyvin kuinka podien paino tai muu tekijä on taittanut oksan katki mutta silti ei ole ollut vaikutusta kypsymiseen. 

Makuna aika sähäkkä annuumi vaikka huippua ei tule tavattoman korkealle. Tulisuus katoaa myös ihan kohtuullisen nopeasti. Makuna ehkä sekoitettuna muun ruuan sekaan, häviää oman maun kohdalla Big Jamaicanin podin loivemmalle lämmön nousulle ja loistavalle grillimahdollisuudelle.




Pink Habanero (Chinense)


Pääsin tässä taannoin maistamaan ensimmäisen Pink Habaneron puskasta, maku oli ok mutta ei tulta mitä itse kaipaan edes jollain tasolla chililtä. Tätä lajiketta tosin otin kasvatukseen ihan muksuja varten niin ihan ok tarkoitukseensa. Enempiä en tälläkertaa tuohon kirjoittele mutta katsotaan tässä talven aikana kuinka muksut nuo ottavat vastaan.




10. lokakuuta 2015

Big Jamaican (Annuum)


Tuo keskikokoinen marja on kooltaan kaupan "snack" paprikan luokkaa. Siemenet ovat aika tiukassa ryppäässä tuossa tyvessä. Kasvi on omassa kasvatuksessa ollut aika kompakti vaikka isoon ruukkuun olenkin sen istuttanut. Muutama raakile on tullut vielä lisääkin tuon ensimmäisen lisäksi. Tosiaan tämäkin havahtunut marjojen tuottoon vasta autotalliin siirron jälkeen. Tuo ensimmäinen marja alkoi kasvamaan jossain vaiheessa ja siinä se oli möllöttänyt kunnes tänään siivutin syötäväksi.

Maultaan ihan ok ja lämpö oli hiipivän tapainen taustalla kunnes vähän nostaa päätään loppua kohden. Voi olla ensikaudelle grillipaprikaksi kun omalle kohdalle toimi mukavasti ja on  hyvän kokoinen täytettäväksi. Jalapenoja en ole täyttänyt mutta tämä on kyllä isompi kuin kaupan jalapenot.






7. lokakuuta 2015

Lombardo (Annuum)


Lombardoa kasvatin lähinnä muksuille ja siksi saivat enimmäkseen olla omissa oloissa ja ilman tuentaa. Sää kuluneella kaudella ehkäisi kunnon sadon syntymistä ja siksi otin muksuille hieman purtavaa vaikka olivatkin vihreinä vielä. Maku ei ole mikään huippu mutta vahva peruspaprika kuvaa tuota parhaiten. Toki syysilmat/ jääkaappi tekee kypsälle lombardolle kumia, kapsaisiini terästyy ja muutaman kerran muksut ovat sanoneetkin että paprikan makuiset chilit ovat tulista, maitoa jne. Toki ennen kauden loppua nämäkin joutuivat kirvojen kohteeksi.



Pakkasilta suojaan

Nyt on ollut jo muutamana päivänä Hyvinkään korkeudella pakkasaamuja niin mukavalta tuntuu että sain siivottua 15.9. Autotallin siihen kuntoon että saa chilejä suojaan säiltä.




Aika pian samana päivänä ja 17. päivän kuluessa tilanne oli vallan toinen ja 400W natikka luo valaisua ja lämpöä chileille talvisuojassaan. Jotain kasveja lähtee sadon jälkeen kompostiin, mutta suuri osa jää odottamaan tulevaa kauttaan. Moni chili on herännyt podin tuotantoon tuossa natikan alla. Ei lainkaan huono ostos tuo valaisin.



Bonda Ma Jacques (Chinense)




Bondaa otin talvetukseen kaksi isompaa puskaa jotka ovat joutuneet pahan kirvahyökkäyksen kohteeksi sisällä kun en ole torjuntaan ryhtynyt torjuntahyönteisiä säästääkseni. Alla vasemmalla kesällä tuo samainen puska mikä vasemmassa kuvassa roikottaa lehtiään koettuaan kovia kirvojen hyökkäyksen kohteena.

Bondassa on hyvin väkevä tuoksu ja tuo keskimmäinen mitä maistoin potkaisi varsin jykevästi ja pahin polte väistyy varsin nopeasti mutta jättää pienen säkenöinnin suuhun. Tyhjään vatsaan kun otin niin alkoi hieman vatsanpohjallakin vääntelemään mutta oli varsin tiukkaa tavaraa.



Biotus torjuntakokemuksia

Nyt näyttää hyvältä ainakin torjuntahyönteisten osalta. Laskua sain yhdistyksen alennuksella aikaan nämä tilattuani sellaisen 76€. Alkuun tuntuu aika suolaiselta mutta harsosääskiä nenään alkukauden saaneena ja kamikaze syöksyjät lämpimiin juomiin saaneena harsosääskipetopunkit olivat pakollinen valinta. Petohyönteiset tulivat 17.9. ja purnukoissa oli kyllä kova kuhina. Harsokorennon toukat otin kirvoja varten mutta olisi pitänyt vielä leppäkerttuja ottaa autotalliin niin olisi saanut pidempikestoisen torjunnan ja toukkavaiheen jälkeisen laajemman peiton. Ansaripetopunkit otin mukaan varuiksi jos nuo vihannespunkit olisivat vielä kehissä sisällä ja ulkona. 



Alkuun harsokorennon toukat olivat aika pieniä, mutta 25.9. nuo kirvojen tappajat olivat jo aika rotevia pihtileukoja.



27.9. löytyi myös yksi isompi yksilö millä ollut enempi syötävää.





9.10. Sisällä on alkanut kaksi tämmöistä lepattelemaan, harsokorentoja täysikasvuisina.

 

Harsokorennon toukka, liikkuvainen tehokas kirvansyöjä mikä kannattaa sijoittaa lähelle kirvarypästä. Autotallin kasveista käytännössä kadonneet nuo kirvat paria kasvia lukuun ottamatta. Näihin kasveihin tai lähelle ei ollut osunut ainakaan vielä noita pihtileukoja. Sisälle levittelin myös ja ainakin yksi harsokorento on jo lennellyt niin vähintäänkin se on sisälle levittynyt. Kahdet Bonda Ma Jacquesit olivat vastaavasti todella pahan kirvainvaasion kohteena niin veikkaan että ei ollut ainakaan useampaa toukkaa tippunut niiden päälle. Jouduin näiden kohdalla turvautumaan ulkona suihkutukseen eli manuaaliseen populaation vähentämiseen. Toukkavaihe on ainoastaan kirvoja ravinnokseen käyttävä joten lentävien korentojen ilmaantuessa tietää torjuntatehon laskevan.

Harsosääskipetopunkkeja olen nähnyt autotallissa kuhisevan ruukkujen mullan/ kookoksen/ lekasoran joukossa. Yhteen ruukkuun oli myös massiivinen pöllähdys ehtinyt muodostumaan ennen punkkien levitystä. Eipä ole enää jatkunut joten tuo tärkein ostos on toiminut paremmin kuin hyvin. Toki yksittäisiä lennähtelee silloin tällöin mutta ilmatila on tyhjentynyt.

Ansaripetopunkit otin vihannespunkkeja vastaan ja niiden toimivuuden pääsen toteamaan vasta alkukaudesta 2016 jos verkot pysyvät kasveista poissa. Toki alun kosteuden ylläpidon jälkeen oma suihkuttelu into laski niin torjuntateho on saattanut kärsiä. Toki kasasin lähes kaikki sisäkasvit samaan ryppääseen että kosteus pysyisi korkeana.

Ainoa ikävämpi puoli biologisessa torjunnassa on se että pyretriinissä, neemissä ja suopasuihkutuksessa kuolee myös hyötyhyönteisiä. Lisäksi pyretriinissä ja neemissä pitää olla viikon varoaika ennen kasvustoon levitystä. Suopa suihkutus nitistää tukehduttamalla niin pehmytkuorisiin torjuntahyönteisiinkin puree. Näillä varauksilla tykkäsin tuloksista ja saatan talveksi ostaa toisen erän harsokorentoja sisäkasveille ja leppäkerttuja autotalliin. Harsosääsken petopunkit ovat pitkäikäisiä petoja sekä sopivat tämän ansiosta ennakkotorjuntaan harsosääskien toukkavaiheen lisäksi (syövät myös maahan koteloituneita ripsiäisiä). Biotuksella oli myös mukavat ohjeet jokaista torjuntaeliötä kohden

6. lokakuuta 2015

C. galapagoense, ensimmäinen villi

Saa nähdä kuinka tässä käy koska 1. villi chili omalla kohdallani. Taustat ovat ainakin kohdallaan, chileillä ja muilla sisäkasveilla kirvoja, harsosääskiä ja mahdollisesti vihannespunkkeja vielä kirjoitushetkellä.


6.9.2015 tosiaan tuo idätys laitettu tulille. Kivivillakuutiot laitettu keitettyyn veteen mikä oli vielä kuumaa. Jäähtymisen jälkeen siemenet laitoin siemenen koloa koti. 


6.10. iski kärsimättömyys ja ajattelin kolmen siemenen kohdalla kokeilla chilifoorumilla esiin tulleeseen vinkkiin turvautua missä siemenestä nipsaistaan pieni kulma pois. Itse ajattelin kokeilla leikkaamalla vähän pois siemenen kiinnittymiskohdasta marjaan. Saa nähdä kuinka käy.